Tämä on ollut hyvä viikko. Minua on hoidettu ja minusta on välitetty moninaisin sanoin ja teoin monien ihmisten toimesta ja oloni on tänään lämpöinen ja kevyt. Leikkaus on palauttanut suuren osan näöstäni ja koen tulleeni kuulluksi hoidon jatkon järjestämistä koskevassa asiassa. Myös ystävät ovat muistaneet ja ilahduttaneet monin tavoin - sanoin, kortein, pienin lahjoin. Ja tämän lisäksi olen saanut apua ja iloa asioista ja ihmisiltä, jotka eivät ehkä edes tiedä sitä tarjonneensa - kasveilta, musiikista ja Internetin ihmeellisestä jaetusta maailmasta, jonka sokkeloissa olen seikkaillut kuvista ja sanoista nauttien, tuntevaa ja ajattelevaa minääni henkiin herätellen, avautuen ja rikastuen.
Juuri nyt voin aika hyvin ja tunnen paljosta kiitollisuutta. Nyt on minun aikani saada apua ja iloita siitä, toivottavasti myöhemmin osaan itse löytää keinoja jakaa jollain tapaa eteenpäin sitä hyvää ja kaunista, jota olen osakseni saanut. Hyvälle ololle on löydettävä heti jokin jakamisen kanava, ja se löytyy sinisestä puuvillasta - ensimmäinen sytomyssyni pääsee lopulta puikoille. Tuntuisi suorastaan roistomaiselta pitää kaikki tämä ilo itsellään!
Halusin kirjoittaa nämä ajatukset ylös ennen kuin heittäydyn huomisiin koitoksiin, joiden tiedän vähintäänkin horjuttavan tätä harmoniantapaista, jota olen elämääni rakentanut. Kirjoittamalla asioista, sekä hyvistä että vähemmän hyvistä, tulee todempia ja pysyvämpiä, enkä halua hukata pienimpiäkään hyvän olon murusia, vaan rakentaa niistä perustaa, jolta käsin voi vakaammin ottein lähestyä olemista horjuttaviakin asioita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti